Jos työskentelet hoitoalalla, leikkaussalissa tai keittiössä ja mietit, kohdellaanko luonnonkynnen vahvistusta ilman lisäpituutta eri tavalla kuin kokonaan rakennettua tekokynttä, kannattaa ensin tutustua taustalla olevaan hygieniaperiaatteeseen. Saksan sairaalahygieniaa koskevissa suosituksissa tekokynnet ja geelatut kynnet mainitaan nimenomaisesti yhdessä kiellettyinä, joten tässä yhteydessä geelivahvistusta käsitellään yleensä samalla tavalla kuin kynnenpidennystä. Työnantajasi päättää kuitenkin viime kädessä, mitä juuri sinun työpaikallasi käytännössä edellytetään – ei mikään yleinen verkkolähde. Tässä artikkelissa kerrotaan, mistä sääntö johtuu, miten terveydenhuollon ja ravintola-alan käytännöt eroavat toisistaan ja miten saat selville, mitä juuri sinun työtehtävässäsi todella edellytetään.
- Kynsivahvistuksia koskevat hygieniamääräykset perustuvat infektioiden torjuntaan ja käsineiden turvalliseen käyttöön, eivät makuasioihin.
- Saksan suosituksissa geelatut luonnonkynnet rinnastetaan yleensä tekokynsiin, eikä niitä pidetä lievempänä tapauksena.
- Keittiöissä ja terveydenhuollossa noudatetaan erilaisia sääntöjä, joille on erilaiset perustelut.
- Työnantajasi kirjallinen hygieniaohje on luotettavin tietolähde.
Miksi joillakin työpaikoilla rajoitetaan kynsivahvistuksia?
Hygieniaherkillä aloilla näissä vaatimuksissa ei ole kyse pukeutumistyylistä, vaan siitä, mitä kynnen pinnalle ja alle voi kertyä. Geeli-, akryyli- tai muulla pinnoitteella käsitellyt kynnet tarjoavat enemmän pinta-alaa ja enemmän kohtia, joihin mikrobit voivat tarttua, ja ne on vaikeampi puhdistaa kokonaan käsienpesun yhteydessä kuin lyhyet ja sileät luonnonkynnet. Lisäksi on toinen hyvin käytännöllinen syy: kova, teksturoitu pinta voi helpommin aiheuttaa pienen reiän käsineeseen, kun sitä puetaan päälle tai riisutaan, eikä reikää välttämättä huomaa paljain silmin. Nämä kaksi vaikutusta yhdessä selittävät, miksi sääntö ei koske kynsien ulkonäköä vaan itse kynnen pintaa ja muotoa.
Rinnastetaanko geelivahvistus tekokynteen?
Tämä on juuri se asia, joka käytännössä usein jää huomaamatta. Saksan Robert Koch -instituutin sairaalahygieniaa koskevassa suosituksessa asia ilmaistaan nimenomaisesti näin: ”Keinotekoisten ja geelattujen kynsien käyttö ei ole sallittua” (Lähde: RKI – Usein kysyttyjä kysymyksiä tekokynsistä terveydenhuollossa). Käsitteitä ei esitetä vaihtoehtoina, vaan niistä puhutaan samassa lauseessa, eikä se ole sattumaa: vaikka geelivahvistus ei lisää kynnen pituutta, se muuttaa silti kynnen pintaa ja voi aiheuttaa yhtä suuren bakteerimäärän kasvun ja saman rei’ittymisriskin kuin kokonainen kynnenpidennys. Jos siis oletat, että ohut vahvistus hyväksytään automaattisesti poikkeuksena, koska se ei pidennä kynttä, tämä suositus osoittaa oletuksen vääräksi. Pituus on lisätekijä, mutta ei ainoa tekijä.
Terveydenhuollossa: osasto, hoitotyö ja leikkaussali
Suosituksen perustelut on muotoiltu erityisen konkreettisesti potilaiden kanssa suoraan työskentelevien osalta. RKI:n ja KRINKOn suosituksessa mainitaan syiksi tekokynsien suurempi bakteerimäärä luonnonkynsiin verrattuna, käsien desinfioinnin heikompi teho ja suurentunut käsineiden rei’ittymisriski. Siinä myös todetaan, että tekokynnet on toistuvasti tunnistettu sairaalainfektioiden lähteeksi immuunipuutteisilla potilailla sekä leikkauksen jälkeisten haavainfektioepidemioiden aiheuttajiksi (Lähde: RKI). Tämä selittää myös, miksi vaatimuksia noudatetaan erityisen tarkasti juuri leikkaussalissa ja vaikeasti immuunipuutteisten potilaiden hoidossa: mitä suurempi potilaan infektioriski on, sitä vähemmän käsihygieniassa on joustovaraa.
Tavallinen osastotyö ja leikkaussali
Yhdysvaltain terveysviranomainen CDC linjaa terveydenhuollon henkilöstölle samalla tavalla: suorassa kontaktissa suuren riskin potilaiden kanssa, esimerkiksi teho-osastolla tai leikkaussalissa, ei pidä käyttää tekokynsiä tai kynnenpidennyksiä (Lähde: CDC – Kliininen turvallisuus: terveydenhuollon työntekijöiden käsihygienia). Tämä osoittaa, että taustalla on sama perusajatus kuin Saksan suosituksessa, vaikka suositusten sanamuoto ei ole täysin sama. Sinun kannattaa kuitenkin aina tarkistaa juuri omalla työpaikallasi voimassa oleva ohje, ei ulkomaista lähdettä.
Mitä tämä tarkoittaa luonnonkynsien pituuden kannalta?
Molemmissa suosituksissa kynsivahvistuksia koskeva sääntö liittyy toiseen, kynsien pituutta koskevaan vaatimukseen: RKI:n suosituksen mukaan kynnet on pidettävä lyhyinä ja sormenpäiden tasalla, jotta kynnenalunen voidaan puhdistaa huolellisesti ja rei’ittymisriski pysyy pienenä (Lähde: RKI). Myös CDC sanoo nimenomaisesti, että luonnonkynnet eivät saa ulottua sormenpäiden yli (Lähde: CDC). Tämä tarkoittaa, että hygieniaherkällä työpaikalla liian pitkäksi kasvanut luonnonkynsi voi olla ongelma, vaikka siinä ei olisi lainkaan vahvistusta, geeliä tai lakkaa.
Keittiö ja ravintola-ala: erilainen sääntelymalli
Elintarvikkeiden käsittelyssä samaan peruskysymykseen vastataan eri lähtökohdista. Esimerkiksi Yhdysvaltain Washingtonin osavaltion määräyksiin sisällytetyissä Food Code -säännöissä on käsineitä koskeva poikkeus: elintarvikkeiden valmistuksessa työskentelevä ei saa käyttää kynsilakkaa tai tekokynsiä, paitsi jos hän käyttää ehjiä käsineitä. Luonnonkynnet on siitä huolimatta pidettävä lyhyinä, viilattuina ja puhtaina (Lähde: Wash. Admin. Code § 246-215-02325, FDA Food Coden mukaisesti). Taustalla on eri huoli kuin sairaaloissa: ensisijaisesti halutaan estää elintarvikkeiden fyysinen kontaminoituminen, esimerkiksi jos tekokynnestä irtoaa pala ruokaan. Kyse ei ole käsien välityksellä leviävistä infektioista. Juuri siksi keittiöissä käytettävää käsinepoikkeusta ei voi suoraan soveltaa hoitotyöhön tai leikkaussaliin: niissä keskiössä on käsihygienia, ei vain se, mitä voi lopulta näkyä tuotteessa.
Näin saat selville, mitä juuri sinua koskee
Mikään yllä mainituista lähteistä ei korvaa juuri sinun työpaikallasi voimassa olevaa ohjetta, sillä työnantajat soveltavat yleisiä hygieniasuosituksia omiin määräyksiinsä eri tavoin. Muutaman konkreettisen vaiheen avulla voit selvittää asian sen sijaan, että luottaisit keskustelupalstalla esitettyyn arvaukseen.
- Tarkista ensin työnantajasi kirjallinen hygieniaohje tai perehdytysmateriaali. Monet työpaikat kirjaavat tämän asian tarkasti ylös, koska siitä kysytään toistuvasti.
- Jos et löydä kirjallista ohjetta, kysy asiaa suoraan työterveyslääkäriltä, osastonhoitajalta tai keittiöpäälliköltä taikka hygieniakoulutuksessa. Kysy nimenomaan geelivahvistuksista, älä ainoastaan kokonaisista kynnenpidennyksistä.
- Kysy myös, koskeeko työtehtävääsi käsinepoikkeus ja vaihteleeko sääntö tavallisen osaston tai tiskin ja suuren riskin alueen, kuten leikkaussalin tai teho-osaston, välillä.
- Tarkista ohje uudelleen, jos työroolisi muuttuu: siirtyminen tavalliselta osastolta leikkaussaliin tai asiakaspalvelusta keittiöön voi tarkoittaa, että sinua koskee yhtäkkiä eri sääntö.
Jos työpaikallasi ei sallita kynsivahvistuksia
Lyhyet ja puhtaat luonnonkynnet ovat käytännössä ainoa vaihtoehto, jonka lähes jokainen hygieniaherkkä työpaikka hyväksyy, riippumatta siitä, miten tiukasti kyseinen sääntö on yksityiskohdissaan muotoiltu. Vapaapäivinä, iltaisin tai työtehtävissä, joita nämä rajoitukset eivät koske, voit silti käyttää väriä ja muotoa muuttamatta kynsiä työvuoron aikana. Uudelleenkäytettävän press-on-kynsisetti, kuten lyhyt ja mantelinmuotoinen Soft Pink, voidaan kiinnittää kotona ja poistaa ennen seuraavaa työvuoroa. Näin se ei ole ristiriidassa minkään tietyn hygieniaohjeen kanssa, koska sitä ei yksinkertaisesti käytetä työaikana.
Jos mietit lisäksi, miten kynsipedin tulehduksen voi tunnistaa tekokynsien tai press-on-kynsien alla, tämä artikkeli kynnen vihertävistä värimuutoksista käsittelee aihetta tarkasti. Jos olet raskaana ja haluat vertailla vahvistusta, geeliä ja press-on-kynsiä, löydät aiheesta tietoa tästä raskaudenaikaisia kynsiä käsittelevästä artikkelista. Jos taas haluat tietää, vahingoittaako press-on-kynsien liima luonnonkynttä, tämä press-on-liimaa ja kynsivaurioita käsittelevä artikkeli vastaa juuri tähän kysymykseen. Lisää artikkeleita kynsityylien turvallisesta käytöstä löydät blogista.